Työ­tur­val­li­suus on työpaikan oma-aloit­teis­ta tur­val­li­suu­den hallintaa. Työ­tur­val­li­suus on osa yri­tys­tur­val­li­suut­ta.Yri­tys­tur­val­li­suu­den muita osa-alueita ovat esim. ym­pä­ris­tö­tur­val­li­suus, tie­to­tur­val­li­suus, hen­ki­lö­tur­val­li­suus, toi­mi­ti­la­tur­val­li­suus ja ri­kos­tur­val­li­suu­des­ta. Työ­tur­val­li­suut­ta to­teu­te­taan työ­suo­je­lun avulla ja toimintaa ohjaavat mm. työ­tur­val­li­suus­la­ki ja työ­ter­veys­huol­to­la­ki.
Kaikki työn­te­ki­jät ovat to­teut­ta­mas­sa työ­suo­je­lua. jokan on toi­mit­ta­va mää­räyk­sen mu­kai­ses­ti, jotta työ­tur­val­li­suus to­teu­tui­si. Työ­suo­je­lu­toi­min­taa työ­pai­kal­la edis­te­tään työ­suo­je­lu­yh­teis­työn avulla. Laki työ­suo­je­lun val­von­tas­ta ja työ­pai­kan­suo­je­lun työyh­teis­toi­min­nas­ta (20.1.2006/44) ohjaa eri tahojen osal­lis­tu­mis­ta tähän toi­min­taan.
Tur­val­li­nen työstely on suun­ni­tel­mal­lis­ta ja sitä ennakolta hyviksi to­det­tui­hin käy­tän­töi­hin. Keskeistä työ­tur­val­li­suu­des­sa on ris­kien­hal­lin­ta­Jo­kai­sen työn­te­ki­jän am­mat­ti­tai­toon, että tuntee työnsä vaarat ja haitat ja osaa työ­tur­val­li­suut­ta.
Suomessa on kehitetty työ­tur­val­li­suu­den pa­ran­ta­mi­sek­si työ­pai­koil­le ns. työ­tur­val­li­suus­kort­ti -koulutus, joka saatiin laajasti käyttöön 2003. Työ­tur­val­li­suus­kort­ti on jo 618 700 hen­ki­löl­lä (13.8.2010).
Työ­tur­va­la­ki vaatii työ­paik­ko­ja pe­reh­dyt­tä­mään työn­te­ki­jät työpaikan haitta- ja vaa­ra­te­ki­jöi­hin sekä tur­val­li­sia työtapoja. Eri­tyi­ses­ti esi­mie­hil­le on kou­lu­tet­ta­va vastuunsa ja teh­tä­vän­sä, jotta hän voi johtaa alais­ten­sa työ­tur­val­li­suut­ta. Suomessa työ­tur­val­li­suus­kou­lu­tus­ta jär­jes­tä­vät Työ­ter­veys­lai­tos , Työ­tur­val­li­suus­kes­kus , am­mat­ti­jär­jes­tö­jen kou­lu­tus­kes­kuk­set, ai­kui­sop­pi­lai­tok­set sekä asian­tun­ti­jay­ri­tyk­set. Pe­reh­dy­tys ja koulutus voidaan toteuttaa myös tie­to­ko­nea­vus­tei­ses­ti.
Työ­ta­pa­tur­ma mää­rit­te­leän hen­ki­löl­le vamman tai sairauden ai­heut­ta­vak­si ta­pa­tur­mak­si , joka tapahtuu työssä tai työstä joh­tu­vis­sa kunnossa. Työ­ta­pa­tur­mat jao­tel­laan Suomen laissa työpaikka- ja työ­mat­ka­ta­pa­tur­miin. Työ­mat­ka­ta­pa­tur­mat kä­sit­tä­vät vain työajan ul­ko­puo­li­set matkat kodin ja työpaikan välillä, kun taas työajalla ta­pah­tu­vat lii­ken­neon­net­to­muu­det luo­ki­tel­laan työ­paik­ka­ta­pa­tur­mik­si.
Suomessa sattuu noin 120 000 työ­ta­pa­tur­maa, tulee työ­mat­ka­ta­pa­tur­mia noin 16 000. Kuolemaan näistä johtaa noin 40. Eniten työturmia sattuu rakennus - ja me­tal­lia­loil­la . In 2011 Suomessa sattui pal­kan­saa­jil­le 108 648 työ­paik­ka­ta­pa­tur­maa ja 22 723 työ­mat­ka­ta­pa­tur­maa. Yrit­tä­jien va­paa­eh­toi­ses­ta työ­ta­pa­tur­ma­va­kuu­tuk­ses­ta kor­vat­tiin yrit­tä­jil­le 6 275 työ­paik­ka­ta­pa­tur­maa ja 618 työ­mat­ka­ta­pa­tur­maa. vuonna 2010 Suomessa kuoli työ­paik­ka­ta­pa­tur­mis­sa 33 pal­kan­saa­jaa ja työ­mat­ka­ta­pa­tur­mis­sa 18. Va­paa­eh­toi­sen työ­ta­pa­tur­ma­va­kuu­tuk­sen ot­ta­neis­ta yrit­tä­jis­tä ta­pa­tur­mis­sa kuoli neljää.
Vuonna 2018 Suomessa tapahtui 102 275 työ­paik­ka­ta­pa­tur­maa. Eniten niitä tapahtui rakennus-, korjaus ja val­mis­tus­työn­te­ki­jöil­le. Ylei­sim­min ta­pa­tur­mas­sa saatui henkilön yläraaja, ja tapaturma liittyi henkilön pu­toa­mi­seen, hyp­pää­mi­seen, kaa­tu­mi­seen tai liu­kas­tu­mi­seen.